Maan syliin vaipuu aurinko illassa ehtoon
päivä kun painuu pois tummahan kehtoon.
Luojamme luonut on sinulle elämän kaavat,
onnesi, voimasi niihin vaikuttaa saavat.
Aikaa muistamme menneitten päivien myötä,
kultaiset jyvät nyt poimimme vuosien työstä.

Elämän vuosista värit kirkaimmat saivat
silloin kun lapsilla oli pienimmät paidat.
Soljuivat tummatkin värit myöhemmin joukkoon,
huolet kun löivat kipuja tiuhemmin loukkoon.
Elomme jäljet kuluivat muistoksi pirtaan,
nostivat silloin kankaamme kalleimpaan hintaan.

Tietä ei laveaa täällä ole monille suotu.
Työllä ja tarmolla elon polku on luotu.
Tuulelle tupaa eihän rakenna kukaan,
heikompaa auttaen otetaan toisemme mukaan.
Ihmisen arvo olkoon arvoista suurin.
Rakkaus murtaa saa vanhan vihamme muurin.